Tapasimme toisemme vuonna 1998. Olimme silloin 22- ja 24-vuotiaita. Mika vapautui juuri vankilasta, ja muutimme saman katon alle. Marien pieni poika tuli osaksi yhteistä elämäämme, ja meistä tuli perhe.

 

Siitä alkoi kuitenkin yhteinen alamäki.

 

Huumeet kuuluivat arkeemme päivittäin, eikä mikään tuntunut merkitsevän mitään. Alamäen pysäytti hetkeksi pelko lapsen huostaanotosta. Päätimme lopettaa piikittämisen ja yrittää elää niin sanottua normaalia elämää – tuloksetta.

 

Elämämme oli täynnä riitoja, päihdeongelmia ja jatkuvaa kamppailua. Kuljimme ongelmasta toiseen. Mika haki apua monesta paikasta: lääkäreiltä, lääkkeistä ja A-klinikalta. Yrityksiä lopettaa päihteiden käyttö oli paljon, mutta mikään ei tuonut pysyvää apua.

 

Samaan aikaan kannoimme edelleen sisällämme lapsuuden haavoja – ja uusia haavoja, joita elämä oli meille jättänyt. Syytimme toisiamme pahasta olostamme, emmekä ymmärtäneet, kuinka syvällä sisimmässämme kipu oikeasti oli.

 

Ulospäin elämämme näytti välillä hyvältä. Rakensimme omakotitalon, menimme naimisiin, Mikalla oli parikin yritystä ja saimme toisen lapsen. Materiaalista hyvää oli paljon.

 

Mutta mikään niistä ei täyttänyt sitä tyhjyyttä, joka sisällämme oli.

 

Erosimme ja palasimme yhteen lukemattomia kertoja. Elämämme oli täynnä riitoja, pettymyksiä, rikottuja lupauksia ja kulisseja.

 

​

Kun kaikki muuttui

​

Vuonna 2011 Marie oli täysin loppuun palanut. Suuren hädän ja ahdistuksen keskellä hän huusi Jumalaa avuksi.

 

Se oli epätoivoinen huuto:

“Jos Jumala todella olet olemassa, tarvitsen nyt todisteen siitä. En jaksa enää. Tarvitsen todellista apua!”

 

Jumala kuuli tuon huudon.

 

Jumala vastasi: Hän lupasi pelastaa meidät molemmat, koska Hänellä olisi meille tehtävä yhdessä.

 

Tammikuussa 2011 Marie avasi sydämensä Jeesukselle.

Ja saman vuoden joulukuussa Jeesus kutsui ihmeellisellä tavalla myös Mikaa ja tuohon kutsuun Mikakin vastasi, kyllä.

 

Sillä hetkellä kaikki muuttui.

 

Huumeet, päihteet ja rikollinen elämä jäivät. Välittömästi. Kuin seinään.

 

Saimme omin silmin nähdä, että se mikä ihmiselle on mahdotonta, on Jumalalle mahdollista.

​

 

Todellinen vapaus ja ilo

 

Siitä lähtien olemme saaneet kulkea yhdessä uutta tietä. Matkaan mahtuu edelleen mutkia, mutta suunta on selkeä ja elämässämme on tarkoitus.

 

Ongelmia tulee edelleen – mutta nyt emme kulje niiden läpi yksin. Meillä on rinnallamme joku, joka kantaa, auttaa ja johdattaa eteenpäin.

 

Joku, joka ei koskaan petä, hylkää tai jätä.

 

Ahdistuksen ja pelon tilalle on tullut todellinen vapaus ja ilo. Avioliittomme voi paremmin kuin koskaan. Olemme oppineet rakastamaan toisiamme ja myös itseämme.

 

Emme halua emmekä voi ottaa kunniaa tästä muutoksesta itsellemme. Kaiken sen hyvän, mitä elämässämme on tapahtunut, on saanut aikaan yksin Jeesus.

 

Hän antoi meille uuden elämän, uuden suunnan – ja tulevaisuuden, jossa on toivo.

​

 

Toivo on tarjolla jokaiselle

 

Jos ihminen voittaa lotossa, hän ei heitä voittoaan pois vain siksi, että muut eivät usko siihen, koska eivät näe rahoja tilillä.

 

Me uskomme, sillä tiedämme mitä olemme voittaneet - uuden elämän!

 

Me uskomme, että Jeesus Kristus kärsi ristillä, kuoli ja nousi kuolleista, jotta jokaisella ihmisellä olisi mahdollisuus saada uusi elämä ja pääsy Isän luo.

 

Olemme löytäneet Hänessä todellisen rakkauden ja totuuden. Sellaista lahjaa emme vaihtaisi pois mistään hinnasta.

 

Siksi haluamme kertoa tästä kaikille:

Jeesus voi muuttaa elämän.

 

Tämä lahja on tarjolla jokaiselle – riippumatta siitä mitä on tullut tehtyä tai jätetty tekemättä.

 

Jos avaat sydämesi Jeesukselle ja tartut Hänen ojennettuun käteensä, sinun ei tarvitse enää yrittää yksin, omin voimin.

 

Hän haluaa antaa sinullekin tulevaisuuden ja toivon.

 

Mika ja Marie Hedman